torstai 29. marraskuuta 2012

Lauantaina se aukeaa


Nimittäin meidän blogimme joulukalenterin ensimmäinen luukku. Siitä jouluaattoon saakka availlaan enemmän tai vähemmän jouluisia kuvia, diy-vinkkejä, iloa suulle ja sielulle.






// K + T

tiistai 27. marraskuuta 2012

Savesta


Keväällä tuli pyöräytettyä muutama kehys ilmakuivuvasta muotoilusavesta. Kaulin saven tasaiseksi ja länttäsin vanhojen kehysten päälle. Painamalla massaa kehysten pintaa vasten sain kuvion tarttumaan saveen. Osan tein leikkaamalla savesta kehyksen muotoisen palan. Pitsikuvio on kaulittu massan pintaan pitsiliinaa apuna käyttäen.




Kehykset olisi voinut hioa kuivumisen jälkeen reunoiltaan siistiksi, mutta halusin jättää ne rouheiksi, pienet halkeamat ja rututkaan eivät haitanneet.




Kuvat on laadultaan kyllä ihan ruokottomia. Tuntuu, että tähän aikaan vuodesta ilman lisäsalamaa saa joko keltaisia, sinisiä tai sitten näitä vaaleita, mutta epäselviä. Vikahan on tietenkin käyttäjäpohjainen, paksummasta lompakosta olisi tietysti myös apua.

Ehkä näistä kuitenkin jotain osviittaa saa.




//K

lauantai 24. marraskuuta 2012

ZzzzzZ


Tämä vuodenaika väsyttää ja sänkyyn olisi aamuisin kiva jäädä köllimään. On myönnettävä, että satsaan aivan liian vähän kauniisiin petivaatteisiin. Tuntuu, että rahat menevät hukkaan päiväpeitteen alla.

Tässä tämän hetken petivaate suosikkini. Taitavat olla nämäkin lahjaksi saatuja.




 
 
 
 
//K

perjantai 23. marraskuuta 2012

Adventtikynttilät


Meillä ei ole koskaan ennen ollut adventtikynttilöitä, mutta nytpä on! Tässä taannoin ostin vanhoja pieniä kynttilöitä kirpparilta ja viime vuonna alennusmyynneistä numerot. Kynttilät oli pakattu pussiin ja päälle oli kirjoitettu vanhalla tärisevällä käsialalla hinta ja tuotetiedot. Ihanaa. Veikkaanpa, että tälläisella kuvituksella ei kynttilöitä enää löydy.

Koska minulla oli rautalankaa jäljellä vielä rutkasti, eikä sopivan pieniä kynttilänjalkoja niin kiepsuttelin langasta tukevat jalat.



 






//K

lauantai 17. marraskuuta 2012

Vitamiinipommi


Tähän aikaan vuodesta pitää muistaa huolehtia riittävästä c-vitamiinin saannista. Sitrushedelmissä on c-vitamiinia, sokeri pitää vireystason koholla ja rasva notkistaa nivelet. Näyttää vahvasti siltä, että tämä huippuherkullinen limettipiiras täyttää terveysruuan tuntomerkit. Nauti siis hyvällä omallatunnolla!




Limettipiiras

Pohja:
200 g digestivekeksejä
100 g voita
2 rkl sokeria

Täyte:
3 limettiä
6 keltuaista
400 g kondensoitua maitoa
1 rkl vaniljasokeria

Murskaa keksit, lisää sulatettu rasva ja sokeri. Painele keksiseos voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Paista pohjaa 10 minuuttia 150-asteisessa uunissa. Ota piiras pois uunista ja säädä uunin lämpö 175 asteeseen.

Pese limetit ja raasta niiden kuorta n. 2 tl. Purista limeteistä 1 dl mehua. Vatkaa keltuaiset ja kondensoitu maito keskenään ja lisää joukkoon limettimehu, kuoriraaste ja vaniljasokeri. Kaada täyte pohjan päälle ja kypsennä piirasta noin 15 minuuttia.

Jäähdytä piiras ja tarjoile kermavaahdon kera.


P.S. Tarvitset neljännenkin limetin, jos haluat koristella piirakan limelohkoilla tai raastaa kuorta päälle. Itse käytin koristeluun sitruunaa, kuten kuvasta näkyy.




//T

torstai 15. marraskuuta 2012

Kohta 2


Tyttäreni 2-vuotissyntymäpäiviä tullaan viettämään viikonloppuna. Kauhea mitä-mä-leipoisin -paniikki päällä. Juhlista lisää tuonnempana, siivoon ja leivon ja askartelen ja panikoin ja siivoon lisää jajaja eka.



Tämä pieni jakkara täyttää jouluna jo 62 vuotta, sen on aikoinaan tehnyt pappa äidilleni joululahjaksi. Nappi käy tuolilla välillä kolttosten jälkeen hieman hengittelemässä syvään ja mietiskelemässä, että mitäs tulikaan tehtyä. Niin se aika vierii. Tuolilla on varmasti monet kolttoset kerrottavana, usealta sukupolvelta.






//K

tiistai 13. marraskuuta 2012

Jämäkuteista


Lasinalusia etsiessäni löysin kaapista vanhoja virkkauksia. Sopivat hyvin tähän vuodenaikaan. Tuli myös avattua eka glögipullo sekä vihreät kuulat.

 
 
 
 
 
 
//K

lauantai 10. marraskuuta 2012

Keittiö ennen


Miehen kännykästä löytyi kuvamateriaalia, joka on omiaan järkyttämään herkimpien esteetikkojen mielentasapainoa. Teitä on varoitettu.







//T

Taas tuikkukuppeja


No niinpä. Tällä kertaa rautalangasta virkattuina. Olen nimittäin ostanut jo kolmea erilaista rautalankaa erääseen projektiin, mutta mikään niistä ei ole ollut hyvää. Nyt vahingosta viisastuneena tiedän, että tarvitsen jonkinlaista ohutta onttoa putkea, vielä vaan pitäisi löytää sellaista. No, jämälangoille on keksittävä myös käyttöä, tässä siis yksi niistä.



 
Puikon koko 4,5
 
 
 
 
//K

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Ison tytön sänky


Koska mieluisaa lastensänkyä ei ole vieläkään löytynyt, sai pinnasänky luopua pinnoistaan. Voi sitä lapsen riemua kun sai itse kömpiä sänkyyn ja sieltä pois. Varsinkin illalla, iltasadun jälkeen, on mukava kun voi karata sängystä ja vähän höykkyyttää vanhempiaan.






Tällä hetkellä lastensänkyjen top kolmosessa on Muuramen Jolla-sänky, joka löytyisi mummolan kellarista. Niemen tehtaan nuorisosänky, jollaisia löytyisi mökiltä kaksin kappalein, ellei isäni olisi polttanut niitä taannoin juhannuskokolla. Olisihan se ollut liian täydellistä. Tai sitten vanha puinen päästävedettävä.





Picture


Auttakaa naista mäessä, mikä olisi kivoin? Vai olisiko jollain korvan takana joku vielä parempi vaihtoehto?




 //K

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Melkein valmis









//T

Kurpitsa vai kepponen?


Halloweenin kunniaksi päätin nyt kerrankin askarrella meille kurpitsalyhdyt, sen enempää asiaa miettimättä ryhdyin tuumasta toimeen. Ostin pari pientä kurpitsaa ja nakersin niihin naamat. Asetin tuikut paikoilleen, sytytin ja olin ihan tyytyväinen hieman reppanaan lopputulokseen.
 
Mutta. Kun painoin ulko-oven perässäni kiinni hymy hyytyi ja se iski välittömästi, nimittäin järjetön tulipalon pelko! En tainnut saada edes ulkovaatteita pois päältäni, kun oli jo mentävä googlettamaan: kurpitsalyhty syttyi palamaan. Että se siitä nautinnosta.
 
Muutaman minuutin välein oli käytävä raottamassa sälekaihtimia ja tarkkailtava, jokohan ne nyt roihuaa. Haistelin sisällä ilmaa, että josko ulkoa kantautuisi palavan kurpitsan haju. Sairasta. 
Odotin naapureiden pimputusta, että hei teidän lyhdyt palaa. Kävin siirtelemässä kurpitsoja ja kurkkimassa kansien alle, että josko sisäpinta mustuu.
 
Ei mustunut, mikään ei syttynyt palamaan, eikä kukaan tullut pimpottamaan. Ainut haitta oli ranteen kipeytyminen sälekaihtimien ränkläämisestä.




Note to self: jätä ensi vuonna tekemättä tai osta sähkökynttilöitä (hmmm... sade ja sähkökynttilät. Siinähän voi vähintäänkin koko rivitalo roihahtaa oikosulun seurauksena).




//K

torstai 1. marraskuuta 2012

Puuta kaappiin


Ryöväsin lapselta puupalikoita omiin tarkoituksiini. Keittiön magneetit ovat olleet niin monenkirjavaa sakkia, että jo oli asiaan puututtava. Magneetit kiinnitin epoksiliimalla.









//K